Alueelisten neuvottelukuntien tehtävänä on toimia eri tahoja yhdistävänä aloitteelisena asiantuntija-, yhteistyö-ja voropuheluelimenä alue- ja paikallistasolla maahanmuuttopolitiikan eri osa-alueilla, edistää hyvia etnisiä suhteita sekä lisätä hyvien etnisten suhteiden ja monimuotoisuuden tunnettavuutta. Lisäksi alueelliset neuvottelukunnat voivat hoitaa etnisten suhteiden neuvottelukunnan erikseen määrittämiä tehtäviä.

Seminaarissa keskustteltiin ajankohtaisista kysymyksistä kuten monikulttuurisuus koulussa, maahanmuutajaopilaiden koulumenestys, monikultuurinen koulun ja kodin yhteistyö ja maahanmuuttajakeskittyneiden koulujen mahdollisuudet ja hasteet.

Lasten hyvinvointi ja koulun rooli aiheesta puhuui lapsiasiainvaltuutettu Maria Kaisa Aula ja tärkeänää hän korostii etta maamhanmuuttaja lapset ovat samoja kuin suomalaiset lapset. Kaikki lapset ovat oikeutettuja perusterveydenhuoltoon ja koulunkäyntiin. Mutta aivan kaikessa ei suomessakaan olla täydellisiä., sanoo Maria Kaisa.

Kansanedustaja Pia Viitanen puhui monikultuurinen yhteiskunnan tulevaisuudessa ja kuinka tärkeästi eduskunta otta tämä asiaa keskutteluun.

Monikulttuurisuus kouluissa aiheeta puhui Maria Biskop ja korosti etta perusopetuksen laadun kehittamisesta. esim. perusopetuksen laatukriteerit, opetusryhmien koon pinentämistä, kerhotoimintaan kehittaminen, joustavan perusopetuksen kehittaminen, tuntijaon uudistamistyöstä.

Rehtori Panu pitkänen puhui asenteesta: miten opettajien ja virka miehen asenteet opilaas kohteen? Tiedostaminen on tärkeää monikultuurinen kouluss, pitäisi olla avoin ilmapiiri,yhteistyötä, joustavuuta mutta säänöt pitäisi noudottaa.

Ranjin mielipite.

Mielestäni nuorissa joka tapauksessa on tulevaisuus, millä keinolla me onnistumme maahanmuuttaja politiikkaa? Yhteistyöllä pystymme rakentamaan monikultuurisen hyvinvointi valtion. Monikultuurinen yhteiskunta on värikääs ja rikas.