Onko elämän tarkoitus
kiireellisyys vai rauhallisuus?

Nykyaikana ihmiset, lapsista eläkeläisiin, tuntuvat elävän liian kiireistä elämää. Ei ole aikaa morjenstella tai hymyillä toisille, ei ehditä vastata kysymyksiin.
Jos yrittää soittaa, puhelin on usein varattu. Teillä ja kaduilla on paljon nopeita autoja ja kaikilla on kiire. Loppuuko päivä kesken vai ovatko päivän tunnit lyhentyneet? Tuskin, mutta ehkä jotakin muuta on tapahtunut. Elämä on muuttunut nopeaan tahtiin, myös ihmisten halut
Kun haluaa yhä enemmän, tulee ahneeksi. Maailma juoksee ahneuden perässä. Ihmiset haluavat ostaa paljon tavaroita, ja mitä enemmän he ostavat, sitä enemmän he saavat siitä iloa. Tuhlataan paljon rahaa, ostetaan turhia tavaroita. Oikeastaan kaupassa käynti on nykyään ihmisille kuin pieni festivaali.
Toisaalta, jos haluaa ostaa paljon tavaraa, tarvitsee paljon rahaa. Jos haluaa paljon rahaa, pitää tehdä enemmän työtä. Tämä ajattelutapa aiheuttaa stressiä, koska koko ajan pitää miettiä, miten voisi saada enemmän rahaa ja miten pystyy tekemään enemmän työtä lyhyemmässä ajassa. Mikä on lopputulos? Kiire ja ehkä myös huonosti tehty työ. Kiire kuluttaa ihmistä. Työ- tai muun stressin takia ihmiset tuhlaavat laadukasta aikaansa. Onko elämä silloin elämistä varten?
Entä sitten, jos kaikki saavutetaan, mutta elämä loppuu?
Pitäisi ehtiä myös nauttia elämästä, unesta, hyvästä ruuasta, ystävien ja sukulaisten seurasta ja kauniista vuodenajoista. Entä jos ei ehdi?
Silloin pitää miettiä, onko kiire ja tavarat tärkeämpiä kuin edellä mainitut asiat. Usein käy myös niin, että kun elämä on kiireen keskellä selviytymistä, katoaa ilo ja tyytyväisyys ja lisäksi usein myös tärkein asia – terveys. Lepo on ihmisen hyvinvoinnin peruslähtökohta. Ihminen tarvitsee psyykkistä ja fyysistä lepoa. Levon puute häiritsee arkipäivää ja aiheuttaa sairauksia.

Elämälle voi antaa virtaa.
Jos ihminen haluaa rauhallista elämää, siihen pystyy pienellä tahdolla. Ja silloin voi nauttia elämästä. Tahto saavuttaa kiireetön elämä lähtee jokaisesta itsestään. Aika on elämän ydin. Sitä ei voi ostaa rahalla. Ihmiset käyttävät paljon aikaansa turhuuksiin ja kokevat sen takia elämänsä kiireiseksi. Jos nämä turhuudet poistettaisiin, vapautuisi aikaa.
Myös suunnittelemalla päivänsä säästää aikaa. Ihmiset kuitenkin suunnittelevat päivänsä rahan ehdoilla ja unohtavat varata aikaa ystäville ja perheelle. Silloin oikea ilo katoaa.
Nyky-yhteiskunta antaa ihmiselle paljon vastuuta, jota ei kaikkea pidä ottaa itselle. Sitä pitää jakaa.
Terveellinen päivärytmi on tärkeä asia. Kun suunnittelee päiväänsä, pitäisi jättää aikaa rentoutumiselle. Jos päivässä on lepoaikaa, koko päivä menee ilman stressiä.
Älä koskaan vie töitä kotiin. Jos aikaa levolle on vain vähän, kannattaa olla hiljaa ja sulkea silmät. Se auttaa rentoutumaan ja antaa hyvä oloa.

Rakkaus ja iloinen perhe antavat voimaa. Löydä aikaa perheellesi. Ihmisläheistä työtä tekevänä ihmisenä tiedän, mitä yksi pieni hetki yksinäiselle ja apua tarvitsevalle ihmiselle merkitsee. Nyt ei ole vain turhien lupausten ja sanojen aika. Nyt on toiminnan ja tekojen aika.

Kuvat
Ranjitkumar Prabhakaran
Hämeenlinnan kaupunginvaltuutettu
Sdp:n Hämeen piirin hallituksen jäsen