Nuorisotyöttömyyteen puututtava pikaisesti

Väestön ikääntyessä Suomi tarvitsee kaiken osaamisensa työmarkkinoiden käyttöön. Meillä ei ole inhimillisesti eikä taloudellisesti varaa antaa tänne syntyä kymmenien tuhansien nuorten pysyvästi syrjäytynyttä joukkoa. Nuorisotyöttömyys on työurien pidentämisen ja julkisen talouden kestävyyden kannalta ensisijaisen tärkeä kysymys. Siksipä SDP on sitoutunut toteuttamaan nuorisotyöttömyyden nollatoleranssin.
Valtiotalouden tarkastusvirasto on laskenut, että työelämän ulkopuolelle jäänyt maksaa kansantaloudelle noin 700 000 euroa. Lisäksi julkinen talous maksaa jokaisesta pitkäaikaistyöttömästä 400 000 euroa. Näin alle 25 -vuotiaana työllistymismahdollisuutensa menettänyt maksaa yhteiskunnalle joka vuosi 27500 euroa. Täyttäessään 60 vuotta hän on maksanut yhteiskunnalle 1,1 miljoona euroa!
Mitä tekee hallitus? Vuoden 2011 budjettiin se esittää jälleen 60 miljoonan leikkausta työllisyysmäärärahoihin. Nuorten työttömyys on tällä hetkellä n. 21 prosenttia eli työtä vailla on lähes 40 000 nuorta!.
Suomella ei ole varaa syrjäyttää ketään. Tutkimusten mukaan nuorten kasvava työttömyys vaikuttaa nuorison mielenterveyteen. Alle 30-vuotiailla yleisin syy siirtyä eläkkeelle onkin mielenterveys.
Työttömyys on siis vakava ongelma ja nuorten sekä pitkäaikaistyöttömien asema hankala.
Nuorten on hankala saada työtä myös työkokemuksen puutteen takia. Laman vuoksi työmarkkinoilla on enemmän työnhakijoita kuin aikoihin ja työnantajalla on ehkä helpompi ottaa työkokemusta omaava henkilö kuin vailla työkokemusta oleva nuori. Tästäkin syystä moni nuori saattaa pettyä ja syrjäytyä. Tässä tilanteessa lähimmäisten ja yhteiskunnan tuki on kullan arvoinen.
Työttömyys ei ole lyhytaikaisena suurin ongelma, mutta sen pitkittyminen on vakava asia, sillä se johtaa helposti syrjäytymiseen. Ja opettihan 1990 -luvun lama, että vähän aikaa työttömänä olleita on helpompi saada mukaan työelämään kuin pitkäaikaistyöttömiä.
Nuorten työttömyys ei korjaannu näpräilemällä pikku asioita vaan tarvitaan rakenteellisia ja nopeita muutoksia. Nuoret voisivat itsekin vaikuttaa näihin, jos saisimme heidät kiinnostumaan hieman enemmän yhteiskunnasta ja politiikasta.
Onneksi sentään väestörakenteen muutos parantaa nuorten mahdollisuuksia, sillä työelämän astuu jatkuvasti vähemmän ihmisiä kuin sieltä poistuu.
Työharjoittelupaikka ulkomailla olisi yksi hyvä vaihtoehto nuorille. On joukko monikansallisia yrityksiä, joilla on linkkejä Suomeen, kuten Metsä-Botnia, Nokia, Konecranes yms. Niiden kanssa pitäisi sopia suomalaisten nuorten työharjoituspaikoista ulkomailla.
Nuorisotyöttömyyden nousu pitää saada pysähtymään ja jäämään lyhytaikaiseksi. Hyvä keino siihen olisi nuorisotakuu. Sen tavoitteena on tarjota kaikille nuorille viimeistään 2–3 kuukauden työttömyyden jälkeen koulutus-, työharjoittelu- tai työpajapaikka.
Hyvä myös olisi, jos valtio tukisi pientä ja keskisuurta yritystoimintaa ja kolmatta sektoria lisämällä nuorten työntekijöiden palkkatukea seka panostaisi tuntuvasti varsinkin oppisopimuskoulutukseen.
Muistan hyvin kuinka vaikea minun oli saada työpaikka Suomessa 8 vuotta sitten tultuani tänne, vaikka silloin ei ollut edes lamaa. Itse olen suorittanut oppisopimuskoulutuksen ja kokenut sen kaikin puolin hyväksi vaihtoehdoksi. Tuntui rohkaisevalta lähteä hakemaan työtä. Olinhan oppisopimuskoulutuksen aikana jo kerinyt hankkimaan työkokemusta Suomesta.
Ja sitten lopuksi - nuorten on oltava osa ratkaisua, ei ongelma!

Prabhakaran Ranjitkumar

Hämeenlinnan kaupunginvaltuutettu
Sdp:n Hämeen piirin hallituksen jäsen