Eläketurvan murentaminen ja pakkokeinot eivät pidennä työuraa

 

Julkisuudessa on keskusteltu vilkkaasti eläkeiän nostamisesta aina siitä lähtien, kun ex-pääministeri Vanhanen (kesk) esitti asiaa. Tuolloin hallitus joutui perääntymään julkisen mielipiteen, opposition ja kaikkien palkansaajajärjestöjen painostuksen vuoksi. Asia on kuitenkin edelleen esillä ja ajankohtainen. Viimeisimpänä esimerkkinä tästä EK:n johtaja Lasse Laatusen ulostulo, jossa hän esitti eläkeiän nostoa 65 vuoteen (Helsingin Sanomat, 20.11.2010). Asiaa on pitänyt esillä myös Kokoomuksen puheenjohtaja, valtionvarainministeri Jyrki Katainen (YLE 22.11.2010)

 

Varsinaisesta asiasta, työurien pidentämisestä, ovat kaikki yksimielisiä. Keinoista sen sijaan on erimielisyyttä. Palkansaajajärjestöt ja SDP katsovat, että oikeat välineet löytyvät kuitenkin niiden ihmisten saamisesta työhön, jotka ovat tällä hetkellä ilman työtä, sekä työssä jaksamisen parantamisesta. Eläketurvakeskuksen tutkimuksen mukaan työssä jaksamista edistävät hyvän terveyden ja koulutustason ohella työnantajan tuki ja työn kokeminen tärkeäksi elämänalueeksi.

Onkin kysyttävä miten eläkeiän nostaminen pakolla auttaa näiden tavoitteiden toteutumista? Vastaus on, ettei auta.

 

Sosialidemokraattien vaihtoehto lähtee nuorisotyöttömyyden katkaisemisesta alkuun, jotta syrjäytymiskehitys voidaan katkaista, työelämän laadun parantamisesta sekä työnantajien kannustamisesta ikääntyvien työntekijöiden työllistämiseen. Työssä jaksamista parannetaan mm. lisäämällä mahdollisuuksia joustaviin työaikoihin sekä vapaaehtoiseen osa-aikatyöhön. Aktiiviseen työvoimapolitiikkaan panostamalla työttömäksi jääneitä ihmisiä voidaan auttaa uuteen alkuun. 60 vuotta täyttäneiden pysymistä työelämässä voidaan tukea alentamalla työnantajamaksuja.

 

Oleellista on myös huomata, että nykymuotoinen, vuonna 2005 käyttöön otettu joustava eläkeikä, jossa ihmisille itselleen annetaan enemmän vapauksia päättää omista asioistaan, on toiminut hyvin. Ennen tätä uudistusta eläkeiän alaraja oli 65 vuotta. Suomalaisten keskimääräinen eläkkeellejäämisikä on noussut uudistuksen käyttöönoton myötä lähes vuodella, ollen tällä hetkellä 59,8 vuotta.